Silakoita ja kilohaileja

Paikalla oli jo yksi pariskunta Kouvolasta ja pari paikallista miestä, saalis ei ollut kovin kehuttava. Vesi oli ylhäällä ja aivan vihreää savista puuroa, joten ei ihme, ettei kala oikein syönyt. Juha ja Veijokin ilmestyivät paikalle noin varttitunnin meidän jälkeen.

Keskilaiturin portti oli auki ja pakkaannuimme aivan laiturin kärkeen ja siellä alkoikin olla tapahtumia. Varpu onki isolla laiturilla ja sai myös jonkinverran haileja. Pääasiassa kalamme olivatkin pikkuisia laihoja haileja, mukana muutama isompi silakkakin.

Juha, Kari kävivät testaamassa aallonmurtajan kärjen ja saivatkin sieltä jokusen silakan. Jaskakin haki sieltä ensimmäisensä ja sillä hetkellä ainoansa kun tuli paikalle Arjan kanssa ennen yhtätoista. Haileja ja silakoita kyllä saatiin vähän joka puolelta, mutta aika harvakseen.

Aamuisesta porukasta luovuttivat paikalliset miehet jo ennen yhtätoista, mutta paikalle tuli neljän miehen porukka Kymenlaaksosta. Heillä oli kyllä sen verran hyvät eväät mukana, ettei silakan litkaus ollut tapahtuman pääasia.

Puoliltapäivin Varpu lähti grillikatokseen tulien tekoon ja muutkin könysivät grillille makkaranpaistoon. Eväät maistuivat ja odottelimme iltapäivän syönnin alkua hetken ja taas takaisin litkaamaan. Juha ja Varpu haastoivat muita kisaan, mutta se kuivui vähän kokoon kun muut ei sitä niin innostuneet.

Itse jäin rantalaiturille Veijon ja parin naapurikaverin kanssa ja sainkin tasaisesti jonkun kalan. Muut hävisivät kuka minnekin ja jäin lopulta yksin. Edelleen tuli kala harvakseen silloin tällöin.  Arjakin sai pään auki ja ensimmäisen kalansa. Kari kyllästyi jossain välissä litkaamiseen ja kokeili pilkkiä, mutta se ei antanut nykyäkään.

Näin jatkettiin noin kello kolmeen asti. Muu porukka oli hävinnyt kotejaan kohden. Tosin pari paikallista oli tullut takaisin, yksi paikallinen litkasi veneestä aallonmurtajan kärjestä ja saikin kaloja. Kolmen korvilla alkoi taas vesisade ja pakkasimme kiiruusti varusteemme autoihin. Kaloja oli kertynyt puoli sangollista, ne kipattiin kaikki yhteen sankoon, jotta Arja sai savustettavaa. Kappaleita kertyi arviolta yhteensä noin 200. Juha, Pekka ja Varpu kaikilla 40-50, Veijo 30-40, Kari 20-30, Jaska ja Arja hieman alle 10 kalaa.

Juha tarjoili Vaalimaalla munkkikahvit kaikille ja illan hämärtyessä ajelimme tyytyväisinä ja raitisilmamyrkytyksen saaneina sohvalle pitkäkseen odottamaan saunan lämpiämistä.

Mukana Juha ja Veijo, Kari, Arja ja Jaska, Pekka ja Varpu